suomi_finland_100

Suomalaisen Työn Liiton seminaarissa vapauduttiin vaatimattomuuden vankeudesta

Suomalaisen Työn Liiton vappuviikolla järjestämässä kevätseminaarissa vapauduttiin vaatimattomuuden vankeudesta. Made by Finland -kampanjan mukaisesti seminaarin teemana oli itsetunto ja seuraavan sadan vuoden menestys.

Seminaari järjestettiin upeissa puitteissa UPM:n Biofore Talossa ja ennen varsinaista seminaaria kampanjan pääkumppanit tapasivat sidosryhmätilaisuudessa. UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala ja liiton johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Holmström pitivät tervetuliaispuheet.

Seminaarin toinen juontaja Duudson HP Parviainen alusti myös seminaarin teemaa puhumalla itseluottamuksen tärkeydestä ja siitä, miten onnistumisia ja menestystä voi saavuttaa, kun pistää itsensä likoon ja seuraa unelmiaan epäilijöistä riippumatta. Hän kertoi omakohtaisen kokemuksen kautta kuinka Duudsoneiden alkutaipaleella epäilijöitä riitti. Itseluottamusta ja riskinottoa on tarvittu roimasti, jotta MoonTV:lle vuosituhannen alussa videoita tehneistä rämäpääpojista on tullut  kansainvälinen menestystarina. ”Ei pidä koskaan unohtaa lapsenmielisyyttä ja uskoa omiin unelmiin, silloin mikään ei ole mahdotonta”, HP muistutti.

UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen kertoi seminaarissa miten UPM:llä on päädytty uusiutuvan puubiomassan monipuoliseen käyttöön innovatiivisella, resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla. ”Kaikki lähtee puusta ja sen uudenlaisesta käytöstä”, Mannonen totesi. UPM tarjoaa kuluttajille kestävän kehityksen vaihtoehtoja. UPM Bioverno -dieselin ansiosta päästöt vähenevät vastaten 80 000 tuhannen auton poistumista eurooppalaisilta teiltä, tuontiöljyn tarve vähenee ja liiketoiminta työllistää 250 työpaikan verran Suomessa. Lopuksi Mannonen totesi, että suomalaisuus on ulkomailla kovaa valuuttaa, meitä ja osaamistamme arvostetaan monessakin suhteessa.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kertoi liiton viimeisimmät kuulumiset ja alleviivasi seminaarin teeman tärkeyttä. ”Suomen talous on ollut mollivoittoinen useita vuosia. Työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa työntekijä on pienin yksikkö, joten kannustava ilmapiiri on erityisen tärkeää”, Lausala muistutti. ”Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat sitä mieltä, että meillä on maailmanluokan osaamista, josta ei tiedetä riittävästi ja 86% suomalaista haluaisi kuulla enemmän suomalaisyritysten menestystarinoita. Meillä on tarvetta ja syytä olla rinta rottingilla.”

Myös juontaja HP toivoi, että media toisi enemmän onnistumisia ja menestystarinoita esiin, jotta yleinen mollivoittoinen tunnelma saataisiin käännettyä positiiviseksi. ”Meidän täytyy oppia iloitsemaan muiden onnistumisista. Näyttäkää yritysedustajatkin seuraajillenne mitä teillä tehdään ja mistä olette ylpeitä!” HP vetosi yleisöön.

Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen piti mielenkiintoisen puheenvuoron itsetunnon ja motivaation yhteydestä. ”Ihminen on luomakunnan itsetuhoisin eläin. Elinajan odotteemme on noussut yksittäisten ihmisten innovaatioiden ansiosta”, Vänttinen shokeerasi ja jatkoi siitä, kuinka voimme saada draivia työhön ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vänttinen pureutui motivaation tärkeyteen ja käsitteli aihetta motivaatioteorioista myyttien purkamiseen. ”Kun täytyy-fiilis muuttuu mukavaa mennä-fiilikseksi, tiedämme onnistuvamme.”

HP:n juontajapari, Suomalaisen Työn Liiton viestintäpäällikkö Sanna Huovinen kertoi liiton tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomesta puuttuu kannustava ilmapiiri. Vain 44 % meistä pitää Suomen ilmapiiriä kannustavana. Lähes kaikki, eli 97 % suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että yhdessä tekeminen ja jakaminen ja toisten ihmisten auttaminen työpaikalla luo uusia ideoita ja hyvinvointia. Niinpä juontajat vetivät seminaariväelle pienen itsetuntoharjoituksen. Nimilappuihinsa oli jokainen saanut kirjoittaa missä asiassa on hyvä. Nyt oli lupa kurkistaa kaverin rintapieleen ja röyhistää omaansa. Yleisön joukosta löytyi muun muassa hyvä puutarhan hoitaja, lentopallon pelaaja, puheiden pitäjä, ja useita innostajia ja innostujia. Loistavaa!

Lammin Ikkunoiden myyntijohtaja Rainer ”Raikku” Salmisen ja HP:n sanailua oli riemukasta seurata. Huumorinkukkien alla huokui vahva sanoma siitä, kuinka tärkeää on oman työn kunnioittaminen ja se, että työstään voi olla ylpeä. ”Joka aamu on mentävä töihin katsoen peiliin ja sanoen itselleen, että tästä päivästä tulee parempi kuin eilinen”, Raikku totesi. Vaikka työ muuttuu, jotkut perusasiat säilyvät. ”Tahdonvoimaa, peräänantamattomuutta ja innovatiivisuutta tarvittiin 40-luvun Suomessa, niin myös tänä päivänä.”

Palmian toimitusjohtaja Nina Rokkila kertoi palveluiden merkityksestä ja kehittämisestä Palmian näkökulmasta. ”Ei enää kaavioita, vaan palvelumuotoilua”, kuului Rokkilan teesi. Hänen mukaansa suomalaisessa  yhteiskunnassa palveluiden kehittämisessä piilee miljardeja. Ei pidä olla vaatimaton vaan nostaa rimaa korkeammalle! Rokkila puhui myös työntekijöiden merkityksestä palveluiden tuottajina. Hän totesi, että johtajat eivät uskalla sanoa ääneen sitä, että töissä pitää olla kivaa! ”Työntekijöiden tulee olla kuin ravihevoset kuopimassa maata päästäkseen töihin”, Rokkila kuvasi ideaalitilannetta ja totesi, että on johtajien vastuulla luoda työpaikkoja, joissa on hyvä olla.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja ja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Holmström puhui ihmisarvon merkityksestä. ”Leuka pois rinnasta, katse eteenpäin ja toisiin ihmisiin”, Holmström sanoi ja jatkoi, että ihmisarvo kuuluu kaikille, kaikki tarvitsevat ympärilleen välittäviä ihmisiä, mielekästä tekemistä ja tunnetta, että on hyväksytty ja rakastettu. ”Suomalaisilla yrityksillä on entistä suurempi vastuu välittää lähimmäisistämme. Palvelut eivät yksin riitä. Tarvitaan toisia ihmisiä.”

Yrityskonsultti Petri Rajaniemi summeerasi Suomen tilannetta historiaan, maailmantilanteeseen ja edellisiin puheenvuoroihin peilaten. Hän totesi, että olemme siirtyneet nippu-uitto-Suomesta koskenlaskuun, jossa ei ole yhtä veturia joka vetää muita, vaan jokainen pölli vastaa itse pärjäämisestään tyrskyävässä toimintaympäristössä. Rajaniemi ravisteli seminaariyleisöä viisailla sanoillaan, henkilökohtaisilla esimerkeillä, startup-esimerkeillä ja visioilla, jotka jättivät tuskin ketään kylmäksi. Robotisaatio tulee, mutta kaikkia kykyjä ei koneellakaan ole, kuten empatiaa. Perinteistä substanssiosaamista tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta parhaiten pärjäävät ne, jotka ymmärtävät ihmistä ja sitä, että säännöt ovat muuttuneet.

Toisten välittäminen, itseluottamus, eteenpäin katsominen ja onnistumisten reilu esiintuominen tuntuisivat puheenvuorojen perusteella olevan resepti Suomen seuraavan sadan vuoden menestykselle. Onnistumisten ei tarvitse olla suuria maailmalle meneviä, myös pienet onnistumiset ovat merkittäviä. Kaikkien unelmien ei myöskään tarvitse olla samoja. Suomen 100 -vuotisjuhlavuosi on hyvä syy iloita muiden onnistumisista. Tehdään se yhdessä!

Aloitetaan suomalaisen työn ja mentaliteettimme uudistaminen päivittämällä vanhat nöyryyteen ja vaatimattomuuteen kannustavat sananlaskut uuteen muotoon! Miten sinä pukisit Suomen seuraavan sadan vuoden menestyksen viisaiksi sanoiksi ja mietelauseeksi? Lähetä oma ehdotuksesi sivustollemme tai kerro se Twitterissä #päivitäsananlaskut.