suomi_finland_100

Työpaikoilla monikulttuurisuuden hyödyntämisessä on paljon kehittämisen varaa

Työpaikoilla ei hyödynnetä eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia riittävästi. Tätä mieltä on yli puolet Made by Finland -kyselyyn vastanneista työikäisistä ja työnantajista. Suurissa yrityksissä monikulttuurisuuden hyödyntämisen arvioitiin olevan paremmalla tasolla, sen sijaan julkisella sektorilla sekä pk-yrityksissä on enemmän kehitettävää. 

Vain kolmannes työnantajista (32 %) ja muista työikäisistä (31 %) arvioi, että työpaikoilla osataan hyödyntää eri kulttuureista tulevien vahvuuksia. Parhaimmaksi tilanteen arvioivat yksityisen palvelusektorin työntekijät, sen sijaan teollisuussektorilla arviot ovat heikompia. Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton, Työterveyslaitoksen, Työelämä 2020 -hankkeen ja Tekesin teettämästä selvityksestä. Selvitys on osa Made by Finland Suomi 100 -kampanjaa ja sen toteutti Aula Research Oy

– Tämä on hyvin ymmärrettävää, työskenteleehän iso osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistämme juuri palvelu- ja myyntityössä, sanoo vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta. Myös asiakkaista yhä suurempi osa ulkomaalaistaustaisia, jolloin kielitaidosta ja kulttuurin tuntemuksesta on hyötyä asiakaspalvelussa ja asiakaspalvelun kehittämisessä.

– Yksi este muista kulttuureista tulleiden vahvuuksien hyödyntämisessä voi olla työpaikkojen liiallinen homogeenisuus sekä rekrytoinnissa että työpaikan toimintatavoissa. Rekrytoinnissa pitäisikin olla rohkeampia ja ottaa oppia palvelualalta, jotta työpaikoista tulee monimuotoisia ja niissä osataan olla luovia ja innovatiivisia. Tämä edellyttää kuitenkin monimuotoisuuden nykyistä tietoisempaa hyödyntämistä, muistuttaa Bergbom.

– Työn tavoitteista riippuen kulttuurista monimuotoisuutta voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille mentäessä sekä tuotekehityksessä että markkinoinnissa, Bergbom lisää.

Miten työpaikan monikulttuurisuutta osattaisiin hyödyntää paremmin?

Esimies on avainroolissa työpaikan monikulttuurisuuden hyödyntämisessä ja kehittämisessä.

– Keinoja on useita, ne pitäisi vain rohkeasti ottaa käyttöön, kannustaa erikoistutkija Auli Airila Työterveyslaitoksesta.

1. Panosta perehdytykseen. Tutustuta maahanmuuttajataustainen työntekijä huolella työtehtäviinsä, työpaikkaan sekä työpaikan toimintatapoihin ja käytäntöihin. Käytä selkokieltä. Kerro myös suomalaisen työkulttuurin toimintatavoista, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Hyvä perehdytys auttaa työntekijää oppimaan työnsä nopeammin sekä kiinnittää hänet osaksi työyhteisöä.

2. Toimi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Tarjoa työntekijöille heidän taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluksi, osallistua työpaikan kehittämiseen, kouluttautua ja edetä urallaan.

3. Hyödynnä osaamista. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä saattaa olla sellaista osaamista, tietoja ja taitoja, jota ei ole tunnistettu tai osattu hyödyntää työpaikalla. Tunnista ja ota käyttöön työntekijöiden osaaminen!

4. Varmista koko työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen. Ymmärrys eri kulttuurien ominaispiirteistä, tavoista ja tottumuksista sujuvoittaa työtä. Keskustelkaa yhdessä kulttuurien välisistä eroista ja piirteistä, sekä niiden vaikutuksesta työyhteisön toimintaan. Työpaikoille on tarjolla myös monikulttuurisuutta tukevaa koulutusta.

5. Kannusta avoimuuteen työyhteisössä. Rohkaise työyhteisösi kaikkia jäseniä avoimeen keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

– Monikulttuurisuuden hyödyntäminen edellyttää siis tiivistä johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja kaikkien työntekijöiden välistä yhteistyötä, painottaa Airila.

Hyvä suhteet maahanmuuttajatyökavereihin parantavat työhyvinvointia

Ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua itsensä kanssa samankaltaisiksi koettujen seuraan, myös työpaikolla. Maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten hyvät työtoverisuhteet parantavat kuitenkin enemmän työtyytyväisyyttä kuin suhteet omasta kulttuureista tulleisiin, osoittaa Bergbomin tuore väitöstutkimus.

– Kulttuurisesti etäisimmillä maahanmuuttajilla voi olla suurin riski joutua kokemaan sosiaalista ulkopuolisuutta ja työpaikkakiusaamista, sanoo Bergbom.

– Työpaikoissa, joissa on sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaissyntyisiä työntekijöitä, pitäisi kohdistaa erityistä huomiota sosiaalisiin suhteisiin ja kaikkien osallisuuden lisäämiseen sekä työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseen.

Lisää Made by Finland -selvityksen tuloksia julkaistaan Suomi Areenassa ja elokuussa

– Monikulttuurisuuden hyödyntäminen oli vain yksi osaamiseen liittyvistä näkökulmista Made by Finland –selvityksessä. Selvityksen kaikki osat liittyvät suomalaisen työelämän vahvuuksiin, joita ovat osaaminen, turvallisuus ja yhteistyö. Lisää tuloksia on luvassa jo heinäkuussa Suomi Areenan yhteydessä ja laajempi paketti julkaistaan elokuussa, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Aula Research Oy toteutti selvityksen Suomessa tehtävään työhön liitettävistä mielikuvista. Selvityksellä haluttiin saada näkemystä työelämämme vahvuuksista ja heikkouksista sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Kysely toteutettiin 28.3.–7.5.2017 ja siihen vastasi 1056 työikäistä sekä 711 työnantaja yritysten ja julkisten organisaatioiden ylimmästä johdosta. Selvitys toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Selvityksen toimeksiantajina ovat Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, Työelämä 2020 ja TEKES. Selvitys on osa Made by Finland -kampanjaa.

Lisätietoja:

Barbara Bergbom, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 8243765, barbara.bergbom[at}ttl.fi
Auli Airila, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 8245472, auli.airila[at]ttl.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn liitto, jokke.eljala[at]suomalainentyo.fi, puh. 050 374 7410

Tutustu myös
Monikulttuurinen työelämä (Työterveyslaitos)
Monimuotoisuusbarometri 2016 (HR-asiantuntijoiden näkökulma), Työterveyslaitos 2016
Barbara Bergbomin väitös työkaverisuhteista 17.6.2017 (Tampereen yliopisto)