Lääkärikeskus Aavan toimintafilosofia pohjautuu elämäni tasapaino -ajatteluun. Lue asiakkaamme Minnan (nimi muutettu) tarina, kuinka elämä voi yhtäkkiä muuttua täysin ja miten vaikeissa elämäntilanteissa voi säilyttää tasapainon, vaikka se tuntuisi mahdottomalta.

Minnan tarina:

Elokuun ilta. Tajunnan räjäyttävä konsertti, ihanaa yhdessäoloa, onnellisuus. Nämä kaikki tunteet täyttävät Minnan sinä iltana ennen kuin kaikki muuttuu.

Minnan mies saa epileptisen sairauskohtauksen, joka todetaan myöhemmin samana päivänä aivokasvaimen aiheuttamaksi. Kaikki konsertti-illan tunteet vaihtuvat hetkessä pelkoon ja epäuskoon. Miehen lisäksi on myös kova huoli lapsista, 13- ja 10-vuotiaista, tulossa esiteini- ja teini-ikään. Miten he asian ottavat?

Miten Minna itse selviytyy arjesta ja lasten kasvatuksesta ilman miehensä apua?

Sairaalassa otetaan paljon kokeita ja odotetaan tietoa, joka saadaankin pian. Leikkaus tullaan tekemään kiireellisenä, koska kasvain ei ole hyvänlaatuinen. Minna saa miehensä kotiin odottamaan leikkausta. Arki alkaa, mutta kaikki on muuttunut. Lapsille kerrotaan, mikä isällä on ja, että tilanne on vakava. Kouluun ilmoitetaan ja lapset käyvät juttelemassa koulupsykologin ja -kuraattorin kanssa. Minna ei uskalla jättää miestään yksin kotiin päiväksi, vaan hän tekee töitä kotoa käsin. Työyhteisön tuki on tärkeää ja Minna ei halua irtautua arjesta. Naapurit ja ystävät ovat perheen apuna, kun tarvitaan. Apu onkin korvaamatonta, koska näin Minna saa tarvitsemansa hetken hengähdystauon ja omaa aikaa. Hän aloittaa juoksuharrastuksen. Lapset käyvät koulua, jatkavat harrastuksiaan ja näkevät kavereitaan.

Leikkaus sujuu hyvin, mutta samalla selviää, että kasvain on odotettua pahemmanlaatuinen ja elinajan ennuste on yhdestä kahteen vuotta. Mies pysyy kuitenkin positiivisena koko ajan ja perhe päättää yhdessä, että periksi ei anneta. Koko perhe käy myös yhdessä juttelemassa psykologin kanssa.

Hoidot alkavat, mutta arki pyörii niin normaalisti kuin mahdollista.

Mies menee pian takaisin töihin ja Minna palaa myös takaisin toimistolle. Töitä on kuitenkin paljon ja uusi projekti tuo paineita. Mielessä on myös koko ajan pelko uudesta sairauskohtauksesta. Minna kuormittuu ja hakee apua psykologilta, joka antaa käänteentekevän neuvon: ”Jos annat ihmisten ryövyttää kaiken niskaasi, he myös tekevät niin. Voit itse vaikuttaa siihen, paljonko suostut ottamaan vastaan”. Tämän neuvon jälkeen Minna organisoi ja delegoi työtehtäviään. Mies saa kuitenkin pian uuden kohtauksen ja uusi leikkaus on edessä. Kasvain on kasvanut.

Yhteinen hiihtolomaviikko ystävien kanssa lähenee ja päätetään yhdessä lääkärin kanssa, että leikkausta siirretään viikolla. Perhe pääsee yhdessä laskettelemaan vielä viimeisen kerran, Minna ajattelee. Loman jälkeen mies leikataan toistamiseen ja hoidot jatkuvat kesän ajan.

Syksyllä miehen kunto kuitenkin huononee entisestään, työt jäävät ja kotona apu on entistä tärkeämpää. Minna ei kuitenkaan hae sairauslomaa vaan tekee töitä kotoa käsin ja käy yhden päivän viikosta toimistolla. Tällöin perhe saa apua isovanhemmilta, naapureilta ja ystäviltä. Minna haluaa pysyä arjessa kiinni niin hyvin kuin mahdollista.

Miehen kunnon huonontuessa myös Minnan uni huononee, hän heräilee öisin pieneenkin rasahdukseen. Perheen poika purkaa myös pahaa oloaan ja riitoja syntyy erityisesti isän kanssa. Minnalla on huoli, koska lapsilla ei ole omanikäistä vertaistukea. Kukaan kaveri ei ymmärrä, mitä he kokevat. Mies saa vielä uutta kokeellista hoitoa. Muuta ei ole enää tehtävissä.

Vuosi lähenee loppua ja perhe viettää joulua yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa.

Maaliskuussa Minna osallistuu työpaikan koulutuspäivään ja miehen vanhemmat hakevat poikansa viikonlopuksi hoitoon. Kesken illallisen isovanhemmat soittavat ja kertovat, että mies viedään ambulanssilla sairaalaan. Lääkäri soittaa myöhemmin yöllä ja kehottaa tulemaan paikalle. Eletään viimeisiä hetkiä. Minna soittaa lapset ja sukulaiset sairaalaan jättämään hyvästit. Mies kuolee seuraavana aamuna.

Minna oli jutellut miehensä kanssa hautajaisista ja tiesi tämän toiveet. Huolta tuo kuitenkin paperisota maistraatin kanssa ja pankki, joka sulkee tilin. Suvun ja ystävien tuki on korvaamaton apu ja Minna saa paljon apua asioiden järjestelyissä kuin lasten kuljettamisessa harrastuksiinkin.

Hautajaisten jälkeen Minna ja lapset yrittävät palata arkeen. He lähtevät yhdessä reissuun ja Minna palaa pian myös töihin ja lapset kouluun. Juoksuharrastus vaihtuu muuhun urheiluun, mutta jää pysyvästi osaksi elämää. Minnan ystäväpiiri on läsnä koko ajan ja hän saa heiltä vertaistukea. He ovat yhdessä kokeneet paljon, myös menetyksiä.

Lapsilla on välillä vaikeaa koulunkäynnin kanssa, mutta asioista keskustellaan opettajien kanssa ja niissäkin päästään eteenpäin. Harrastukset jatkuvat normaaliin tapaan. Minna huomaakin, että normaali arki, yhdessä tekeminen ja asioista puhuminen helpottavat elämän sujumista. Isä elää keskusteluissa ja muistoissa luonnollisella tavalla mukana.

Ensimmäinen vuosi kuoleman jälkeen on vaikein.

Tulee ensimmäiset synttärit ja juhlapyhät ilman perheen isää. Minna kokeilee luoda uusia perinteitä helpottaakseen perheen oloa. Joulukin vietetään kaukana kotoa, pohjoisessa. Myöhemmin kuitenkin tietyt perinteet jatkuvat, jotkut vähän eri tavalla ja uusiakin tulee mukaan.

Nyt tuosta suuresta menetyksestä on kulunut useita vuosia. Niin kamalaa ja musertavaa kuin se aika olikin, on se opettanut Minnalle, että on elettävä hetkessä. Huolehtia omasta jaksamisestaan ja tehdä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta paljon voi kuitenkin tehdä. Tavoitteena on löytää oman elämän tasapaino, tarvittaessa aina uudelleen.

Tasapaino horjuu elämämme aikana useita kertoja. Erityisesti silloin on erittäin tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan. Minnalle tärkeintä oli, että perhe eli mahdollisimman normaalisti miehen sairaudesta huolimatta. Haastavien vuosien aikana Minnaa auttoi merkityksellinen tekeminen kuten työnteko. Työssä Minna sai käyttää autonomiaa ja hän organisoi tehtäviään. Liikunnan avulla Minna sai omaa aikaa. Läheiset olivat tukena, kun perhe tarvitsi apua. Ystävät huolehtivat, että Minnalla oli seuraa aina, kun hän sitä tarvitsi. On hyvä tiedostaa, että usein kuormitustekijöiden noustessa, myös ihmisen voimavarat kasvavat, jos muut asiat kuten yhteisöllisyys ja merkityksellinen tekeminen ovat kunnossa. Kaikista edellämainituista asioista Minna sai voimaa jaksaa eteenpäin. Vuosien jälkeenkin nämä asiat ovat hänelle edelleen tärkeitä oman elämän tasapainon ylläpitämisessä.

Aavan toimintafilosofia perustuu elämän tasapainoon. Lääketiede ja teknologia ovat kehittyneet vauhdikkaasti, ja elämme pidempään kuin ennen. Samalla terveydenhuollossa keskitytään yhä enemmän mittaustulosten analysointiin.

Me Aavassa tahdomme nähdä asiat mitattavien arvojen taustalla.

Tukea ja tasapainoa jalustasta

Hahmo seisoo tukevasti kolmen peruspilarin päällä, jotka ovat merkityksellinen tekeminen, yhteisöllisyys ja turvallisuuden tunne. Ilman näitä perustarpeita ihminen ei voi hyvin.

Sisäinen motivaatio syntyy merkityksellisen tekemisen kokemuksesta. Kun saamme mahdollisuuden toimia itsenäisesti, sitoudumme tekemiseen paremmin. (Minna organisoi ja delegoi työtehtäviään, jotta pystyy olemaan enemmän kotona. Hän ei halua irtautua arjesta ja tekee töitä kotoa käsin)

Motivaatio on vahvasti kytköksissä ympärillä oleviin ihmisiin. Kun saamme tukea ja arvostusta ympäriltämme, uskomme itseemme ja tekemiseemme vahvemmin. (Minna saa tukea työyhteisöltä, jotta voi tehdä töitä kotoa käsin. Naapurit ja ystävät ovat koko ajan Minnan tukena, kun apua tarvitaan)

Tarvitsemme turvallisen ilmapiirin ja ympäristön, jossa on hyvä olla, elää ja tehdä työtä. Psyykkisen ja fyysinen turvallisuuden ohella taloudellinen turva on tärkeää.

Turvallisuutta ajattelemme usein vasta menetettyämme sen. (Minnan turvallisuuden tunne katoaa, kun miehen sairaus selviää. Elämä ilman miestä ja lasten isää pelottaa. Kuoleman jälkeen turvallisuus on jälleen koetuksella, koska pankki sulkee tilin)

Voimakas ja kestävä keskivartalo

Hahmoa pitävät pystyssä jokapäiväiset perustarpeet: Fyysinen aktiivisuus, liikunko tarpeeksi? Ravinto, syönkö terveellisesti? Uni, nukunko tarpeeksi? Palauttava toiminta, tunnenko oloni rentoutuneeksi vai käykö mieleni ylikierroksilla? Nämä ovat jokapäiväisiä valintoja, joita emme edes välttämättä ajattele valintoina vaan teemme kuten olemme tottuneet tekemään. (Juokseminen saa Minnan ajatukset pois kotoa, ja hän saa hetken itselleen.)

Liikettä ja ryhtiä käsivarsista

Hahmon käsivarsissa sijaitsevat tasapainoomme oleellisesti vaikuttavat voimavarat ja kuormitustekijät. Voimavaroja ovat vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja asiat, jotka tuottavat mielihyvää. Kuormitustekijöitä ovat muun muassa stressi, jatkuvat muutokset tai epävarmuus. Tavoittelemme näiden tekijöiden tasapainoa. Kuormitustekijöiden lisääntyessä voimavarojen merkitys korostuu. (Minnalla on jatkuva huoli ja pelko, mutta hän tavoittelee normaaliarkea tekemällä työtä ja harrastamalla liikuntaa)

Tietoa kehostamme

Tasapainoamme ja terveyttämme voivat horjuttaa myös asiat, joihin emme voi vaikuttaa. Perimällemme emme voi mitään, mutta esimerkiksi verenpainettamme ja kolesteroliarvojamme voimme seurata, ja tehdä tarvittavia muutoksia.

Autamme saavuttamaan tasapainon

Jokainen ihminen määrittää oman elämänsä tasapainon ja on oman elämänsä ja terveytensä huippusiantuntija. Voit olla onnellinen ja tasapainoinen, olit sitten laiha tai ylipainoinen, lyhyt tai pitkä, oli kolesterolisi koholla tai ei. Päästäksemme eteenpäin tarvitsemme oikeaa tietoa ja neuvoja.

Meidän tehtävämme on auttaa sinua elämäntapavalinnoissasi sekä löytämään ja säilyttämään tasapainosi. Autamme sinua näkemään elämäsi tasapainoon vaikuttavat asiat ja löytämään terveen elämän avaimet.

Lääkärikeskus Aava luo tulevaisuuteen elinvoimaisempaa ja onnellisempaa Suomea.

Avainlippu kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Kotimaisuusasteen on oltava yli 50 %.