suomi_finland_100

Sata vuotta suomalaista työtä

Itsenäisen Suomen juhlavuosi saavuttaa huipennuksensa itsenäisyyspäivänä. Juhlavuoden varrelle on mahtunut huikea määrä hienoja tapahtumia, upeita tekoja ja kiinnostavia suomalaisia ilmiöitä. Me Suomalaisen Työn Liitossa koemme, että 100-vuotisjuhlavuosi on erinomainen tilaisuus luoda katsaus suomalaisen työn merkitykseen ja sille sadan vuoden aikana rakennetulle hyvinvoinnille, josta saamme nauttia.

Juhlavuonna suuri joukko Suomalaisen Työn Liiton jäsenyrityksiä on ottanut satavuotiaan Suomen soihdun kantaakseen ja Made by Finland -juhlavuosikampanjassamme onkin mukana upeita suomalaistoimijoita. Olemme jakaneet Made by Finlandin sanomaa netissä, radiossa sekä televisiossa. Otimme suomalaisen työn suurennuslasin alle tekemällä tutkimuksia ja haastatteluja suomalaisen työn tuulista. On ollut upeaa huomata, että suomalainen työelämä on nosteessa; myös Suomalaisen työn indikaattori -tutkimus osoitti tämän. Tärkeä osa tekemistämme on ollut myös jalkatyö ympäri kotimaata, joista näkyvimpänä Porin Suomi-Areena.

Työhön liittyvien teemojen lisäksi olemme halunneet kiinnittää erityisesti huomiota suomalaisen työn tuloksiin – palveluihin ja tuotteisiin, joista voimme kaikki nauttia. Suomalaistuotteiden skaala on paljon laajempi kuin äkkiseltään uskoisi. Esimerkiksi Made by Finlandin kumppaniyrityksiä vilkaisemalla voi jo todeta, miten moninainen suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kirjo on. Kampanjamme on myös tuonut tutummaksi monen yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa yhteiskunnallista hyvää tuottavina toimijoina.

Suomessa tehty työ voi hyvin, mutta tyytyväisyyteen ei kannata tuudittautua, sillä muutostarpeet ovat ilmeisiä. Sata vuotta sitten saatiin neuvoteltua kahdeksantuntinen työpäivä, mikä oli suuri voitto teollisuustyöläisille. Työpäivän maksimipituus suojeli työn laatua ja rytmitti elämää monella tapaa. Nyt, sata vuotta myöhemmin, työelämä heijastaa edelleen tätä teollista aikakautta, vaikka työ ei enää ole entisensä.

Enää pieni osa suomalaisista on valmistavan teollisuuden töissä, ja kahdeksan tunnin työpäivä heijastelee erilaista yhteiskuntaa kuin millainen palveluammattien ja asiantuntijaroolien Suomi on. Kasvukivut lienevät välttämättömiä – koko yhteiskuntamme elää tämän kahdeksan tunnin työpäivän määrittämässä rytmissä, mutta samasta syystä se myös paikoin natisee liitoksistaan. Asiantuntijatyön kannalta tämä ei ole optimaalista, vaan uusia työn muotoja ja tekemisen tapoja on tärkeää tukea.

Juhlavuosi on hieno merkkipaalu. Meillä on täysi syy juhlistaa historiaa ja nykytilaa ja toivomme, että vuosi on synnyttänyt suomalaisissa työntekijöissä ylpeyttä omasta tekemisestään. Meille on kuitenkin tärkeää käyttää juhlavuotta myös ponnahduslautana tulevaisuuteen: vankan historian turvin voimme suunnata tiukasti katseen kohti tulevaa ja kehittää työelämää entistä parempaan suuntaan.

Useimmilla meistä on tässä yhtälössä kaksoisrooli: olemme toisaalta työntekijöitä, mutta toisaalta kuluttajia. Suomalaisen työn menestystä voi nimittäin parhaiten tukea suosimalla suomalaisia tuotteita ja palveluita. Teemme jatkuvasti hartiavoimin töitä, jotta tämä fakta olisi esillä julkisessa keskustelussa. Avainlippu-merkkimme tekee suomalaista työtä näkyväksi kaikille meille, kun teemme päivittäisiä ostopäätöksiämme hyllyjen välissä tai palvelutiskillä. Myös Design from Finland kertoo suomalaisen designin ilosanomaa, ja merkkiin törmää useiden huippudesigntuotteiden yhteydessä.

Suomalaisen Työn Liiton näkökulmasta satavuotias Suomi on siis tärkeässä tienhaarassa: työpaikat ja työn tekemisen muodot ovat voimakkaan muutoksen alla, ja toisaalta suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kuluttaminen ovat elinehto meille kaikille – jos kaikki suomalaiset käyttäisivät kympin kuussa enemmän suomalaistuotteisiin, vuositasolla meillä olisi 10 000 uutta työpaikkaa.

Nostetaan työn kehityskohtia esiin, tartutaan hyviin aloitteisiin ja uskalletaan pohtia työn tekemistä uudelleen. Suositaan kotimaista työtä kulutuspäätöksissämme. Näistä eväistä rakennetaan seuraavat sata suomalaisen työn vuotta.

Kirjoittaja Tero Lausala on Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja